Tuttavapiirissäni on alkanut melkoinen vauvabuumi, ja olen tässä syksyn mittaan tikutellut pieniä vaatteita oikein urakalla. Siskoni lapsille menneet vaatteet esittelinkin jo elokuussa (ne löytyvät tunnisteiden "lastenvaatteet" ja "vauvanvaatteet" alta). Nyt uusi pikkutyttö on tullut maailmaan, joten voin viimein esitellä paljon puhutun kirjoneuletakin. Minulla on kaksi muutakin vauvanvaatesettiä lähes valmiina uusia tulokkaita odottamassa, mutta niistä lisää myöhemmin.
Lanka: Drops Merino Extra Fine, 32 g
Puikot: 3 ja 3,5 mm
Koko: 86 silmukkaa
Myssy syntyi samalla hyväksi havaitulla mallilla, jolla tein kolme myssyä siskoni tytöille.
Myös tossumalli oli minulle jo ennestään tuttu. Tykkään siitä, miten tossu syntyy hieman tavallisuudesta poikkeavalla tavalla: Ensin neulotaan tossun pohja, sitten pohjan reunoista poimitaan silmukat ja siirrytään suljettuun neuleeseen. Tossun "kansi" (siis jalkapöydän päälle tuleva osa) tehdään samalla tavalla kaventelemalla kuin sukan kantapohja. Viimeisenä neulotaan varsi.
Lanka: Drops Merino Extra Fine, 125 g
Puikot: 3,5 mm
Koko: 1/3 kk
Muutokset: Neuloin takin ylhäältä alas.
Muokkasin silmukkamääriä.
Tein takista lyhyemmän ja hihoista pidemmät.
Tein nappilistat jälkeenpäin.
Korvasin joustinneuleen aina oikein -neuleella.
Muokkasin silmukkamääriä.
Tein takista lyhyemmän ja hihoista pidemmät.
Tein nappilistat jälkeenpäin.
Korvasin joustinneuleen aina oikein -neuleella.
Kuten mainittu, minulla on kirjoneuleesta hyvin vähän kokemusta enkä ole vuosikausiin tehnyt yhtä ainoaa kirjoneuletyötä. Nyt sitä kokemusta kertyi - vieläpä hieman aiottua enemmän, kun ensimmäinen versio meni kokonaan purkuun (valitusvirsi täällä) ja toistakin versiota jouduin purkamaan vähän matkaa. Ensimmäisen version neuloin melko tarkkaan ohjeen mukaan, mutta toisen version päätin neuloa ylhäältä alas, koska se on mielestäni helpompi tapa näissä kaarrokeneuleissa, ja samalla tein muitakin muutoksia.
Aloitin takin jo syyskuussa, jotta se olisi valmiina hyvissä ajoin etukäteen. Kuitenkin otin välillä muita töitä puikoille. Kun otetaan vielä huomioon purkaminen ja uudelleen neulominen ja siitä seurannut totaalikyllästyminen ja muutaman viikon tauko, takin teossa kesti lopulta kaksi kuukautta. Toinen hiha oli vielä tekemättä, kun kuulin vauvauutiset, ja sitten tulikin kiire saada takki valmiiksi.
En ole tyytyväinen tähän toiseenkaan versioon. Kaarrokkeen mittasuhteet ovat jotenkin hölmöt, eikä kädenjälkeni ole niin kaunista kuin haluaisin. Jostain syystä valkoinen on paljon armottomampi kuin muut värit: siinä käsialan pienimmätkin epätasaisuudet näkyvät, ja lisäksi tietysti esimerkiksi kuviolankojen päättelyt kuultavat ikävästi läpi. Itse kirjoneule ei tuottanut kovin suuria vaikeuksia, vaikka etenkin vasenkätisesti neulotut kerrokset etenivätkin tuskaisen hitaasti, ja kirjoneuleosuudet ovat mielestäni suhteellisen siistin näköisiä.
Loppuyhteenvetona todettakoon, että tämä työ paitsi auttoi minua kehittämään kirjoneuletekniikkaani myös opetti kolme tärkeää asiaa:
- Lue hyvä ihminen sitä ohjetta!
- Valitse joku muu väri kuin valkoinen. Oikeasti.
- Jos työ näyttää jotenkin oudolta, tee sille jotain nyt äläkä neuloa posota loppuun asti. Äläkä ainakaan päättele kolmeakymmentä langanpäätä, ellet ole ihan varma siitä, että kaikki on niin kuin pitääkin!
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti