Helmikuu helistää eli neulojan unelmasää

Mitä tekee Hiiruska, kun mittari näyttää -20 astetta? Vetää tuulipuvun päälle, lähtee ulos riemusta kiljuen ja viihtyy siellä kokonaisen tunnin muun muassa pieniä pyrähdyksiä juosten ja hangessa kahlaten! En ole omistanut toppahousuja sitten ala-asteaikojen, ja toppatakkinikin vein kierrätyskeskukseen pari vuotta sitten todettuani, etten kuitenkaan tule sitä käyttäneeksi. Vannon kerrospukeutumisen ja etenkin villan nimeen. Tänään minulla oli tuulipuvun lisäksi päälläni seuraavat vaatekappaleet: laamapaita, pöllöpusero, paksut sukkahousut, tavalliset pitkikset, silkkivillapitkikset, pitkät polvisukat, päässä seitsemän veljestä -pipo ja sen päällä alpakkamyssy, kaulassa alpakkahuivi ja käsissä huovutetut lapaset ja niiden päällä seitsemän veljestä -lapaset. Eikä tullut kylmä! Erityisesti pitää kehua pitkiä polvisukkia, jotka jollain mystisellä tavalla pitävät varpaatkin ihanan lämpöisinä, ja tietysti uskomattoman lämmintä pöllöpuseroa. Lapaskombinaatioonikin olen varsin tyytyväinen. Tällaisilla ilmoilla olen todella iloinen neuleharrastuksestani - olen saanut jotain todella konkreettista aikaan, nimittäin vinon pinon villaneuleita, jotka pitävät minut lämpimänä kovallakin pakkasella!

Minä nautin arktisista olosuhteista, mutta kamerani ei. Itse asiassa se aluksi kieltäytyi yhteistyöstä kokonaan. Sitten sain neuvoteltua seuraavanlaiset ehdot:

• kamera kulkee taskun sijasta oikean käden lapasteni sisässä ja lisäksi käärin vielä vasemman käden lapaset päälle lisälämmikkeeksi (minä puolestani kuljin ilman lapasia, mutta kiitos pöllöpuseron sormillani ei ollut mitään hätää)
• en edes yritä käyttää zoomia tai mitään erityissäätöjä
• pidän kameraa päällä vain pari sekuntia kerrallaan - yritän jo ennen kameran päälle laittamista tähdätä sopivasti ja sitten laitettuani kameran päälle tarkistan kuvan sommittelun ihan pikaisesti ja yritän nopeasti tarkentaa sopivaan kohdaan

Sain kuin sainkin ikuistettua muutamia muistoja tältä ihanalta pakkaspäivältä, mutta kuvien laadussa on tietysti paljon toivomisen varaa. Hyvänä esimerkkinä alla oleva kuva, jossa olisi ollut kiva saada tarkennettua marjoihin. Automaattitarkennuksella ei onnistunut, vaikka yritin useamman kerran (aina kuvien välissä kamera lämmitteli hetken lapasten sisässä), ja käsintarkennusta ei pystynyt käyttämään, kun kamera ei pysynyt päällä montaakaan sekuntia kerrallaan. Seuraavalla kerralla pitää pukea kameralle jo lähtiessä omat lapaset!